Kirkkoherran katsaus tilinpäätös 2020
Kumminkaa
Kirkon 2000-vuotinen historia on yllätyksellisten käänteiden historiaa. Odottamattomat tapahtumat ovat haastaneet paikallisen seurakunnan tai jopa koko kirkon toiminnan ja käytännöt – joskus jopa uskon sisällön. Uudessa tilanteessa on jouduttu arvioimaan eteen tulleita muutoksia ja reagoimaan niihin. Joitakin ovia on suljettu joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Entisten ovien sulkeutuessa on yleensä uusia ovia avoinna. Ne on huomattava ja avattava rohkeasti.
Kertomusvuosi 2020 oli yllätyksellisten käänteiden vuosi. Maaliskuussa Suomeen rantautuneen koronapandemian vuoksi varsinkin perinteinen seurakunnallinen toiminta ja kirkkoherranviraston hoitaminen ovat olleet täysin uudenlaisten toimintamallien edessä. Kokoontumisrajoitusten ja etätyösuositusten vuoksi lähes kaikki perinteinen kokoava toiminta on mahdotonta tai voimakkaasti rajoitettua. Seurakuntalaisten kohtaaminen ja asiakaspalvelu on jouduttu järjestämään uudella tavalla. Sen vuoksi henkilöstö on toiminut koko ajan muutosten ja uuden opettelun keskellä.
Kertomusvuoden yleistavoitteeksi asetettiin näin: ”Meidän on kysyttävä, miten meidän ilmaistava uskomme, jotta lapset, nuoret ja kasvavat sukupolvet kokevat seurakunnan sellaiseksi yhteisöksi, johon he haluavat sitoutua ja jossa he haluavat toimia.” Tähän liittyi olennaisena osana kysymys seurakunnan toiminnan osittainen tuominen ulos perinteisistä malleista ja tiloista sinne, missä ihmiset toimivat ja kokoontuvat.
Tavoite toteutui toisin kuin alun perin oli suunniteltu.
Kummiusteeman käsittely ja seurakunnan strategian päivittäminen siirtyivät myöhemmäksi. Strategia työskentelyn osalta saatiin valmiiksi kiinteistöstrategian valmistumisen ja seurakuntien toiminnallisen yhteistyön suunnittelun käynnistäminen. Molemmat luovat pohjaa tulevaisuuden seurakuntatyön järjestämistä varten. Kiinteistöstrategia saa lopullisen konkreettisen sisältönsä tulevien vuosien toimintasuunnitelmissa, kun avoimeksi jääneistä ratkaisuvaihtoehdoista tehdään lopulliset päätökset. Seurakuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja syventäminen taloushallinnon yhteistyön lisäksi myös toiminnalliseen yhteistyöhän on Ylitornion ja muiden pienten seurakuntien toiminnallisten kipupisteiden pitkäkestoiseksi ratkaisemiseksi välttämätöntä. Kirkkoneuvosto antoi vuoden lopulla työntekijöille tehtäväksi käynnistää omia työalojaan koskevat keskustelut yhteistyöseurakuntien työntekijöiden kanssa.
Dramaattisimmat muutokset toiminnassa koskivat varsinaista seurakuntatyötä. Niihin jouduttiin tarttumaan ilman pitkää etukäteisvalmistelua. Kertomusvuoden aikana Ylitornion seurakunnan toiminta siirtyi suurimmaksi osaksi kirkkorakennuksesta ja seurakuntakodilta tietoverkkoihin ja digitaalisille alustoille. Vuoden aikana verkkosivut uusittiin kokonaan uudelle Lukkari-alustalle. Alusta antaa jatkossa mahdollisuuden verkkosivujen automaattisen päivittämisen ja vuorovaikutteisuuden lisäämiselle.
Ihmisten kasvokkain kohtaamiset ovat olleet lähes koko vuoden ajan joko kiellettyjä, vahvasti rajoitettuja tai vaatineet erityisjärjestelyitä. Kirkolliset toimitukset on jouduttu toteuttamaan hyvin pienellä joukolla vain kaikkein lähimpien läsnä ollessa. Työntekijät ovat vuoden aikana opetelleet uusia tapoja kohdata ihmisiä. Jumalanpalvelusten ja muun toiminnan järjestämisessä on käytetty uusia välineitä ja metodeja. Osittain henkilöstö on joutunut myöskin tekemään muita töitä kuin varsinaisia virkaansa kuuluvia tehtäviä.
Koronapandemian johdosta osalle vanhusväestöstä on ollut vaikeaa tai lähes mahdotonta osallistua seurakunnan toimintaan. Digitaalisten laitteiden käyttäminen on osalle ylivoimaista. Palveluasumisen piirissä olevien tavoittamisessa tavoitettavuus riippuu osittain laitosten henkilökunnan aktiivisuudesta ja osaamisesta omien laitostensa laitteiden käyttämisessä. Omana toimintana pyrittiin kuitenkin lisäämään nimenomaan ikäihmisille suunnattua verkkotoimintaa. Uudessa tilanteessa perinteiset laitoshartaudet verkkohartauksina tavoittavat myös kotona asuvat ikäihmiset.
Vuoden aikana verkkosivujen ja Facebook -liven kautta tavoitettiin myös sellaisia seurakuntalaisia ja entisiä ylitorniolaisia, joiden tavoittaminen perinteisin kokoontumistavoin on ollut haastavaa tai lähes mahdotonta. Tulevaisuudessa seurakunnan tulee ehdottomasti kehittää verkkosivujen ja live-toimintojen välityksellä tapahtuvaa toimintaa. Lähetysten laatu ja monipuolisuus kestävät tällä hetkellä jo vertailun Suomen muihin seurakuntiin. Kehitettävää on ennen kaikkea vuorovaikutteisuuden lisäämisessä ja työntekijöiden oman verkko-osaamisen päivittämisessä.
Seurakunnallisen toiminnan kriisivuosi muuttui näin uusien mahdollisuuksien vuodeksi. Kun yhteiskunnan muuttuminen ”uskontoneutraaliksi” on sulkenut monia ennen avoimia ovia ja kaventanut mahdollisuuksia kohdata ihmisiä perinteisen kokoontumisen tavoilla, on koronakriisin kautta avautuneet uudet ovet. Verkko-toiminnan kehittämisen lisäksi seurakunnan tuleekin lähivuosina panostaa yhä enemmän ihmisten kohtaamiseen heidän arkisen toimintansa ja harrastustensa piirissä. Tämän tulee näkyä myös tulevissa kiinteistöratkaisuissa. On vakavasti kysyttävä, kannattaako seurakunnan sitoa pääomia oman kiinteistömassa omistamiseen, kun vaihtoehtona on ainoaan lakisääteiseen kiinteistöön eli kirkkoon ja lisätä kirkon käytettävyyttä muuhunkin kuin perinteiseen jumalanpalvelustoimintaan. Tällöin resurssit vapautuvat uudenlaisen toiminnan kehittämiseen ja toiminnan viemiseen sinne, missä ihmiset muutoinkin kokoontuvat.
Vuoden aikana toteutetuista investoinneista Ylitornion vanhan hautausmaan peruskunnostus on kaikkein merkittävin. Hautausmaalla toteutetut teitten ja käytävien kunnostamiset, koko valaistus-, sähköistys- ja vedenjohtojärjestelmien uudistaminen sekä yleisilmeen päivittäminen 2000-luvulle lisäävät hautausmaan viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä helpottavat hautojen kaivamista, hoitamista ja koko hautamaan huoltamista.
Taloudellisesti vuosi toteutui odotettua paremmin. Vuoteen lähdettiin voimakkaasti alajäämäisellä talousarviolla. Alkuvuodesta käynnistynyt pandemia lisäsi talouspaineita. Valtiontalouden voimakkaat elvytystoimenteet heijastuivat kuitenkin positiivisesti myös Ylitornion seurakunnan tilanteeseen. Lisäksi henkilöstön vapaaehtoiset säästötalkoot, metsänmyynti, sijoitustuotot sekä koronan tuomat toimintakulujen supistukset helpottivat tilannetta. Tilivuoden pientä ylijäämää, 8 398,03 €, voidaan pitää onnistuneena tuloksena. Ylijäämä ei kuitenkaan muuta seurakunnan talouden perustan kapeutta. Kirkollisverotulot eivät kata seurakunnallisen toiminnan kuluja. Pitkällä aikavälillä tämä aiheuttaa negatiiviseen väestökehitykseen liittyvän kumuloituvan ongelman, johon toimintavuonna asetettu taloustyöryhmä pyrkii löytämään ratkaisun.
Vuoden 2020 aikana on jo otettu merkittäviä askeleita seurakunnan tulevaisuutta koskevien vaikeiden yhtälöiden ratkaisemiseksi. Haastavassa ja yllätyksellisessä toimintaympäristössä seurakunta on avannut toimintaansa yhä enemmän uuteen toimintaympäristöön sekä yhteistyökumppaneiden suuntaan. Kiinteistöjä ja taloutta koskeviin muutoksiin on alettu varautumaan. Nämä ovat kuitenkin vasta ensi askeleita tulevaisuuden Tornionlaakson kirkollisessa toiminnassa. Yhteistyön on jatkuttava ja syvennyttävä. Ennen kaikkea tämän alueen seurakuntien on löydettävä ne tavat toimia ja sanoittaa kristillistä uskoa, joiden kautta niin kirkon jäsenet kuin kirkosta vieraantuneet kokevat seurakunnan ja sen sanoman itselleen merkitykselliseksi ja läheiseksi. Kun me onnistumme tässä, niin silloin toimintavuoden aikana vietetty kirkollisen toiminnan alkamisen 200-vuotisjuhla ei jää viimeiseksi juhlavuodeksi Ylitorniolla.
Matti Salminen
kirkkoherra
