Tuhkan hautaaminen muulle kuin seurakunnan maalle

Vainajan tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan.


Ennen tuhkan luovuttamista on tuhkauurnansaajan ilmoitettava kirjallisesti krematorion ylläpitäjälle, minne tuhka tullaan sijoittamaan. Jolleivät hautaamisjärjestelyistä vastaavat henkilöt vuoden kuluttua tuhkaamisesta (krematorion kehotuksesta huolimatta) huolehdi tuhkasta, sijoitetaan tuhka vainajan kuolinpesän kustannuksella sille hautausmaalle, johon vainajalle on oikeus tulla haudatuksi.

Tuhkan sijoittamiseen (hautaamiseen tai sirotteluun maa- tai vesialueelle) on oltava aina alueen omistajan tai haltijan suostumus. Suostumus on hyvä hankkia kirjallisena epäselvyyksien välttämiseksi.

Vainajan tuhka voidaan haudata tai sirotella myös muualle kuin hautausmaalle maanomistajan luvalla. Tälle paikalle ei saa kuitenkaan muodostua haudan tunnusmerkistöä. Kun uurna haetaan krematoriosta, ilmoittaa hakija minne tuhka tullaan sijoittamaan (kiinteistötunnus ja –nimi).

Mikäli hautapaikkaan jää pysyvä merkki haudasta, tulkitaan se yksityiseksi haudaksi, jonka perustamiseen tarvitaan aluehallintoviraston lupa. On huomioitava, että yksityinen hauta rajoittaa maankäyttöä siten, että maa-aluetta voi käyttää muuhun tarkoitukseen aikaisintaan 25 vuoden kuluttua hautaamisesta. Jos vainajan tuhka halutaan sijoittaa maa-alueelle sekä asettaa paikalle muistomerkki tai muita näkyviä merkkejä, tulee aluehallintovirastolta hakea lupa yksityisen haudan perustamisesta.

Tuhkan sirottelussa mereen tai järveen on oltava vesialueen omistajan lupa (useimmiten osakaskunta). Vesialueilla on olemassa joitakin merkittyjä paikkoja, minne tuhkan voi sirotella ilman erikseen anottavaa lupaa. Tällöin hautapaikkatietoon merkitään kyseisen alueen nimi.

Lisätietoja mm. MetsähallitukseltaLinkki avautuu uudessa välilehdessä