Saathiin uusi kirkko

Sitte ko meän kirkkoherraksi tuli Pekka Tapaninen, niin hän alko toimittamhaan uuen kirkon rakentamista. Silloin elethiin vuotta 1935. Tapaninen sai yllytetyksi Uuno Hannulan matkhaan tähä meininkhiin. Soli ensimmäinen maaherra Lapin läänissä tämä Hannula.

Pitihän se kirkko piirtääkki etukätheen. Sen homman teki G. A. Wahlroos, joka oli juuri arkkitehti ja töissä Rakennushallituksessa. Valtioki oli niin hölläkätinen, että anto rahhaa ylitorniolaisille. Päästhiin sitte alottamhaan kirkon rakentaminen vuona 1939.

Juuri ko kirkko oli saatu harhjaan, niin tuliki miehile tärkeämät reisut. Het jou`uit lähtemään talvisothaan. Eihän tänne jääny ko vaimot, pojanklossit ja vanhat äijät. Nämä kotia jäähneet aloit valmistamhaan kirkkoa. Harthauela ja vireästi sitä sitte tietekki rakennethiin. Rappauksenki sisäle teki yksi Taimi-niminen vaimopuoli. Valkeita arkkuja alko tulla Ylitorniollekki, ja kirkko jou`uthiin ottamhaan käythöön, vakkei se ollu vielä valmiskhaan. Sankarivainajat kätkethiin kotokirkon viehreen, isänmaan multhiin. Suuri oli kyyneltten määrä sillon.

Valmistuhan se kirkko sitte aika hopusti. Vihithiin käythöön 14.7.1940. Istumhaan mahtu kirkhoon 550 henkeä. Aikahnaan saathiin sitte urukki. Net tuothiin Kangasalan urkutehthaalta vuona 1962. Ko met kuulema kirkonkellojen soiton, niin met muistama, että net on tuotu Hietaniemestä ja Matarengistä, perintönä Ruottin puolele jäähneistä kirkoista. Kellotapuli onki sitte vanha, se rakennethiin jo vanhan kirkon aikana vuona 1819.

Kirkon alttaritaulu

Taitheentekijäkki saarnaava

Kirkossa on meilä vanha maalaus. Seki on perintöä Ruottin puolelta. Taulu kuvvaa Kristusta orjantappurakruunu päässä. Taulu on pantu sakastin seihnään esile. Alttaritaulussa met näemä kuvattuna ko Jeesus nousee ylös hauasta. Taiteilija Jean Hedman on tehny sen vuonva 1818. Taulu on siitterry vanhasta kirkosta, johon se maalautethiin. G.A. Jysky on tehny seinämaalauksen kirkhoon. Net kuvvaavat apostoleja ja voiton Karitsaa, joka on itte Kristus. Sakastin oven yläpuolela on kirjotus "Pretio empti estis", se tarkottaa "Olette kalhiisti ostetut". Sen sivuoven päälä, josta hautajaissaatto kulkee ulos, on enkelikuvia. Net on tehny taiteilija Anita Wangel emalista. Met voima vielä lukea ylhäältä oven päältä Jobin kirjan lauseen: " Hän haavottaa ja sittoo, lyöpi murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantava". Saarnastooli on kruusattu apostolitten ja Martti Lutherin kuvila. Net on veistäny kuvanveistäjä Aarre Aaltonen. Uuempia taiteilijoita eustaa kans Mirjam Kinos, joka on tehny nelhjään klassiin maalaukset: "Jeesus pesemässä opetuslasten jalkoja", "Jeesus siunaamassa kläppiä", "Jouluyö" ja "Ylösnousemus". Viidennen lasimaalauksen "Pietari" on suunnitellut Mirjam Kinoksen tytär Marjatta Lipponen

Eikös se olekki niin, että tämä meän kirkko juuri kuvittenki perustheela on evankeljumin ja ylösnousemuksen kirkko.